Valokuvat tuulevat taivaan korkeuksissa,
missä kajastus helmeilee maan kaarteen takaa
ja paljastaa niistä aurinkomatkaajille
planeettamme prinsessojen kauneuden
Mutta me metsään asettuneet
annamme yön tummuuden
kietoa salaisuuksia sinne muurin syvyyteen
minne ei silmillä näe,
annamme tulen lasten
tanssia tähdenlentonsa
ylös yötaivaan sineen,
muinaisiin tähtien säteisiin
Välittämättä valokuvista,
sillä pimeässä ei niillä merkitystä ole
Tuhannet tiet takanamme
johdatit meidät tänne leiriin
Ja nyt suojaan joenrantalehdon
tehdään yhteinen pesä
astua leikkeihin yön
Räiskeessä tulien
soittaen, tanssien, laulaen
hyöritään elämän kesässä
hymyssä suin
Poljetaan murheet
syvään saven metreihin
Sun kanssas rummutetaan
vanhaa tynnyriä
ja lyödään rumpu löysäksi
Sun kanssas taas tanssataan
ympäri huimaukseen
ja langetaan melkein tuleen polttavaan
Sun kanssas nuollaan sulaneet vaahtokarkit
likaisista sormista
Ja kaikki me lauletaan
laulut ilon ja surun,
elämän ja kuoleman,
kaikkea mitä taivaan kansat allaan näkee
4.8.2005
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti