Lamppu sammuu
Ja niin itkee alas
silmien sumuinen kaapu ihmisiä,
pentujen kaukaisia reittejä
Linnunradan laidalla
Jumalatonta kehää,
samean väreisiä leikkejä
Kun katsoo yhteyttä tuota,
kauas kulkee se nyt minusta
metsän luota
Niin paljon kuin olen heitä
yrittänyt kantaa hennoilla varsillani,
uskoni uniuntuvilla
niin ei paikkaa omaa ole,
löydy koskaan
Kuoleman on koti kyljessänne
jo juoksussa tämän elämän
27.6.2005
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti