Tyttö naapuripitäjän myssypäinen,
Fjällrävenreppu selässäsi
vedit mut mukanasi
luolaan tiiliholviseen
Sinne äärelle kahvin ja kaljan
paljastamaan itsestäni kaiken arvokkaan,
melkein sieluni syvimmät säryt
Tunti ja vartti arviontia,
kertomusta ratkaisevien sanojen
Kunnes noustaan hiljaa pois
Sanat on loppu,
kun kävellään
ja ratikkakiskoille hylkäät mut
Mene vain johtamaan orkesteriasi
niin minä menen
sinne missä valo päivän
sinenä hiipuu pois
alastomien puiden taa,
kevään pimeään pesään
20.3.2011
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti