sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

Kun betoniasemien piano soi,
kuorin kylmiä perunoita 
talossa sateen pimeydessä
Missä turkoosi tiikerityttö kulkee,
kun kadut ovat jokia?
Viemärit täynnä suudelmien makeaa,
jota kukaan ei nauttinut


Kustantamaton kolari vyöryy minuun aina,
kun näen kauneimman miehen 
Se ei ole hänen syynsä
Päätöksistä vastaan viimekädessä minä
Olenhan kodikas kuvien kapakka
Ameriikan kiiltohileillä ja vanhoilla lipuilla
Juomisesta tehdään mukavaa, 
kun paikka voittaa kodit kodikkuudellaan


Siellä oli katseita
Vilauksen viivähtivät
Ovat ne suurenmoisen kauniita sellaisenaan,
kun vapaus on suurin rakkaus


16.12.2004

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti