Lapikkaat jalassa
lähden kiertämään samoja kehiä
luontoreittejä tuttuja
Kaipaan lukioaikoja,
jolloin pimeys oli vielä uutta
kutsuvaa
ja nyt en sen vesiä kosketa
vaan päällä leijun,
kun huhuilee pöllö
yksinäisessä metsässä,
on ehkä uusi lumi
tämän pitkän talven viimeinen
kattanut itsensä alle mustien puiden
Ja jäälle, jossa usva pakkasen leijaa
kulkee polkuni rauhaan laskien
Taivas selkeä tähtineen
kiitotie satelliiteille,
kuu lähempänä maata vuosiin
keltaisena suurena nousee
ylle kuusien tummien
21.3.2011
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti