perjantai 28. tammikuuta 2011

Erämaa alkoikin niin pian
Sinne tulin koskettamaan ikuisia kiviä
Lankesin rantaan karun järven,
jonka sielusta kesän lämmin haihtui pois
Minulle astui tyhjyys syliin
Kylmiä hippuja tipahteli pohjalle
Suuteli sinne kuinka suunnaton on taivas
ja luonnon hiljainen hengitys 

1.9.2006

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti