Aikaisin nousen aamuun valottomaan
keskellä teräksistä talvea
odottamaan nuohoojaa tulevaksi
Lepään, nukun pätkiä, pitkiä
vaan rauhaa ei anna odotettu
piipunrassaaja,
joka ei sitten tullutkaan
ja pääsen rauhan uneen
nukkuen kauan,
sillä miksi valvoisinkaan
Ei minulla tunnu mitään olevan
Vain asiat hukkaan valuvina
17.12.2010
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti