Valokiilani lakaisee läpi seutujen sateisten,
läpi yön jo pitkän selän,
syksyn ensi henkäisyjen
Nyt suuri sade on kattanut itsensä savimaille
ja kukkuloille metsäisille
peltojen pimeiden polveiluille
Yöperhot vetisin siivin jäävät ohitseni,
kaikkoavat luonnon tummaan syliin
Mätänevän hevosen tuoksu on musiikkia
uimassa tämän sateen keskelle
ja rikkirevittyjen sammakoiden vaimea valitus
nukuttaa minut uniin
missä naiset hylkäävät minut yksinäiselle
sysimustalle tielle
8.8.2011
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti