Ensin kohti kuuta täyttyvää
majesteettisuudessa nousevaa
Kumartaen kunnioittaen väärää valoa
sen pimeyden meriä
Vaan kääntyen myöhäisenä iltana
kohti hämärän keltaisia laskevia valoja
metsän yllä kajastavia
Juosten henkihieverissä päin
etsien reittejä suoria
Hien kylmä viima kuivaten
Huomaten pilvimassojen
kajon päälle laskevan,
minut tänne pimeään jättävän
ja lamppuni yöperhot keräävän
Jää seuraksi yksi tähti hopeinen
taivaan raosta tuikkiva
11.8.2011
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti