sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Ensin kohti kuuta täyttyvää
majesteettisuudessa nousevaa
Kumartaen kunnioittaen väärää valoa
sen pimeyden meriä
Vaan kääntyen myöhäisenä iltana 
kohti hämärän keltaisia laskevia valoja 
metsän yllä kajastavia

Juosten henkihieverissä päin
etsien reittejä suoria
Hien kylmä viima kuivaten
Huomaten pilvimassojen 
kajon päälle laskevan,
minut tänne pimeään jättävän
ja lamppuni yöperhot keräävän

Jää seuraksi yksi tähti hopeinen
taivaan raosta tuikkiva

11.8.2011 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti